Luottamuksen voi menettää vain kerran. Kun sen on kerran menettänyt, sitä on todella vaikea saada takaisin. Kun luottaa toiseen ihmiseen ja jakaa henkilökohtaisia asioitaan, voi yleensä luottaa siihen että asiat pysyvät kyseisen henkilön tiedossa, mutta ei aina voi olla varma että toinen pitää ne omana tietonaan.
Itse olen ollut hyvin tarkka siitä kenelle puhun henkilökohtaisia asioitani, sillä ne eivät ole julkisen ryöpytyksen arvoisia. Joku aika sitten puhuimme henkilökohtaisia asioitamme eräille ihmisille ja tänään kuulimme että ne eivät pysyneet siellä missä niiden piti pysyä vaikka sitä jopa vakuuteltiin. Luottamus meni sen ensimmäisen ja viimeisen kerran. Nyt niitä ihmisiä, joille uskaltaa puhua on vieläkin vähemmän. Minä en häpeä asioita joista olen puhunut, sillä en niille itse mitään voi. Ja menneisyydelleen ei kukaan jälkikäteen voi mitään tehdä. Asiat jotka ovat tapahtuneet, ovat tapahtuneet eikä niitä miksikään voi jälkikäteen muuttaa. Ainoa asia mitä voi tehdä on käsitellä asiat ja päästä menneisyyden taakoistaan eroon. Siihen vain vaaditaan oikeita ihmisiä jotka ymmärtävät ja ennen kaikkea joihin voi luottaa. Luottamuksen voi todellakin menettää vain kerran. Tiedänpähän nyt senkin että samoille henkilöille en voi enää puhua.
Elämä on raakaa, mutta niin se vain on. Elämä jatkuu.
Terve!
Näin se on, kun kerran menettää luottamuksen, niin luottamuksen takaisin saamiseen menee aikamoinen aika. Sitten alkaa empimään uskaltaako enään kertoakkaan.
Ne asiat mitä olet kertonut minulle opistoaikaan, olen säilyttänyt itsellä. En ole mennyt kertomaan niitä eteenpäin.
Tv. Ile!
Kirjoittanut Ilkka Ainali | 29.07.2010, 10:56